Mietoinen on ollut merenpohjaa ja vielä rautakauden loppupuolella noin vuonna 400 jaa on koko pitäjän alue ollut saaristoa
Siten varhaisimmat mahdollisuudet asutukselle ovat syntyneet vasta noihin aikoihin Varhaisimmat tältä ajalta peräisin olevat muinaisjäännökset ovat Valaskallion Myllymäen rautakautinen rauniokalmisto, jonka esineistö on ajoitettu 800-luvulle, sekä Sydänperän ja Ravean kylien kalmistot Kaulakossa sijaitsee puolestaan rautakautinen asuinpaikka ja kuppikivi
Varhaiskeskiajalla asutus levisi Mynäjoen laaksoa pitkin Mietoisiin Mynämäen suunnasta, maankohoamisen mukana Ensimmäinen historiallinen maininta Mietoisista on vuodelta 1295, jolloin Saari lahjoitettiin Turun tuomiokirkolle Aikakauden harvoista säilyneistä asiakirjoista löytyvät jo 1300-luvulta maininnat myös alueella sijaitsevista Raukkaan, Mietoisten, Tavastilan, Uhlun ja Pyhän kylistä sekä Hietamäen kappelista Silloin Mietoinen oli myös hallinnollisesti osa Mynämäen pitäjää Mietoisten asutushistoriaa tutkineen Virpi Vuojärvi-Torhamon kukaan arkistolähteiden perusteella kaikki Mietoisten kylät on kuitenkin perustettu viimeistään 1300-luvun aikana Samalla vuosisadalla Mietoisten Tavastilassa syntyi myös suomen keskiajan huomattavin katolinen piispa Maunu II Tavast vuonna 1357
Videot Mietoinen
[catlist name=”Mietoinen”]
Saitit ja kanavat: Mietoinen
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota sivuja
Paikallisia palveluita
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota palveluita
Tunnettuja paikallisia
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota henkilöitä
Lähteet
- Wikipedia.fi
