Ulvila on pysynyt vasemmistoenemmistöisenä kuntana jatkuvasti nykypäivään saakka
[muokkaa] Nykyaikaan
Toisen maailmansodan jälkeen Ulvilaan asutettiin noin 1 000 evakkoa pääasiassa Hiitolan pitäjästä
Karjalaiset kulttuurivaikutteet toivat Ulvilaan mm virpomisperinteen ja karjalanpiirakat Ulvilan väkiluku jatkoi nousuaan suurten ikäluokkien myötä ja 1960-luvulla kunta alkoi kunnanjohtaja Teuvo Aallon johdolla harrastaa aktiivista maapolitiikkaa Keskimäärin kunta on myynyt viitisenkymmentä omakotitonttia vuodessa, mikä on synnyttänyt Krapiston, Mynsterin, Rantalan, Suurpään, Nummelan, Loukkuran, Naapurin ja Mukulamäen pientaloalueet Kerrostaloja on rakennettu Vanhaankylään ja Friitalaan
Ulvilan yhteiskuntarakenne on muuttunut palveluvaltaiseksi Friitalan nahkatehtaan toiminta on supistunut jopa 1 500 työntekijästä pariinkymmeneen Sitä ovat korvanneet huipputekniikkayritykset Cimcorp Oy, Neorem Magnets sekä aivan Porin ja Ulvilan rajalla, tosin Porin puolella sijaitsevat Luvata Pori Oy:n ja Cupori Oy:n (aikoinaan Outokumpu Oy:n) kuparinjalostustehtaat
Kuntarakenteen muutos on vaikuttanut myös Ulvilaan
Videot Ulvila
[catlist name=”Ulvila”]
Saitit ja kanavat: Ulvila
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota sivuja
Paikallisia palveluita
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota palveluita
Tunnettuja paikallisia
- Ei vielä tiedossa .. Ehdota henkilöitä
Lähteet
- Wikipedia.fi
